Ni xochitlahtolli tlen huallaz pan ni amoxtli digital nezqui achtohui ica inglés huan castilla pan amoxtli amatl tlen momati quehuac [({ })] Transborder Immigrant Tool. Nican xochitlahtolli neci ica inglés huan castilla huan ica ome macehualtlahtolli: nahuatl huan ayuujk/mixe.

***

1.


Tlahuactocanahya ce canahya tlen quipiya chicahualiztli quenni ce itztoz huan quicencuiliz iohhui. Ce tlamanextilli: huitznahuac (biznaga, zo cactus tlen barril)–moixmati quence cactus brújula–tlen quinamiqui ahhuechtli, nouhquiya tepalehuia para moitztiz canin panoti ce acahya. Ne mocuamachilia quence flecha zo citlalimeh, tlatilana ica sur. Xitlatilana ica ni cactuz quehuac ce tlamantli tlen mitzpalehuia zo ica xochimeh tlen campa xochiyohua, huan mozcaltia campa quiza tonatiuh huan ni tlachiya nochipa ica sur ipan hemisferio norte.


 

2.

Xinehnemi zo xiquixcotonti tepemeh. Ipan tlahcotona ximociaucahua itzalan mezquite, ce “hediondilla” zo “gobernadora” tlen ica momocuitlahuiah quemman totoniya tlahuel chicahuac nopa xalli-tlalli tlen tlahuactocanahya. Xiquillamiqui ce coatl cascabel moehecahuatanti nochi itlacayo pan nopa totonic xalli huan quicauhteuhti huellas quehuac “J” pan nochi tlahuactocanahya.


 

3.

Quemman nechca tlaneciz, beduinos (macehualmeh árabes tlen zan panotinemih) quiixcuapan tetl quentzin motlaltoctoc para huelizceh quicuih ahhuextli tlen quihuallican nopa cecuiztli pan nopa yohualli. Macehualmeh paxaloanih ipan frontera México-Estados Unidos quitemoah xihuitl pahpatlactic tlen nopa yuca huan agave para mopalehuizceh ica atl. Nopa atl tlen pitzahcatl mocahua pan cehcen xihutil iyacapa huan nopayoh mocahua ce quezqui tonatiuh quemman tlahuetztoc zo tlacehuetztoc. Xiquillamiqui, ni tlamantli tlahuel axohui: Pan tlahuactocanahya momana atl pan cequin canahya tlen tlahuel huahcahua para moittaz. Amo ximociohuilti tictemohtiyaz nopa ahhuechtli, zampampa axcanah ximoilli que axquipiya ahhuechtli. Ximoachtohui xictemo atl zan yohuatzinco huan itlamiya tonatiuh pampa tlan tictemoz iixmelac tonatiuh timopoloz achiyoc. Quemmantzin hueliz tiaixhui huan quemman axtiaixhuiz, pehuaz tiquitta atl, quehuac mopannextia pan horizonte. Noque, tlahauctocanahya quinextia tonatiuh quehuac ze tezcatl. Ta ticuatacantoc pan ni ome cualantli (tlen axtiaixhuiz huan pehuaz tiquitta cequin tlamantli tlen axmelahuac) campa ticiauhcacalactoc.


 

4.

Tepoztototl tlen quihuicayaya Edwin Zolnier Marina tlen EEUU temoc nelohui pan tlahuactocanaya tlen Sonora. Quipixqui macuilli tonatiuh quipalehuihqueh, Zolnier quineltocac nopa cactuz tlen huitznahuac, ica mopalehui para yoltoz pan nopa tlahuactocanahya. Iuhquinon, ce acahya mopalehuiz ica nopa cactuz tlen huitznahuac pampa quiahcocui atl para quioniz huan hueliz itztoz ce quezqui tonatiuh, nouhquiya ni tlamantli techcualchihua zo techpalehuia huan quemmantzin techtlanahuia. Inacayo ihuan iayo ica cequin cactuz, campa ce acahya quioniz zo quicuaz monequi mohozpitalaroz. Cequin cactuz axcanah temictiya zampampa tlan ticcuaz zo ticoniz iayo neltemococoz. Xiquillamiqui cualli: Ni tlamantli iayo huan inacayo tlen ce cactuz zan monequi ticcuaz zo ticoniz quemman ticmachiliz ayoctlen melahuac. Cactuz tlen saguaro huan órgano tlahuel temahmati. Huan axcanah nochi cactuz tlen huitznahuac cenca. Ni tlamantli eli achi ohui pampa ce cactuz tlen huitznahuac ihuan cactuz tlen sahuaros motlahtlantoquehya tlachiyah cenca. Yeca axcanah monequi motemoz cactuz zan tlen echcapantzin huan totolontic. Monequi moihyocatlaliz. Ihuihtzo cactuz tlen neci quen “J”, tlatequihuilli ica macehualmeh Seris para michitzquizceh, quinmopalehuia para quiihyocatlalizceh nopa cactuz tlen ica yoltozceh. Quemman moahcitoz cactuz tlen quena cualli, monequi motequiz itzompac ica ce cochiyo zo ce tetl tlen tlatequi, zampampa amo ximochiya tlan quipiyaz atl iihtico. Quemman tictequiz ni cactuz zan ximotequihui huan xiccui nopa inacayo tlen iixnezca chipahuac, tlen eltoc zan tlatlahco. Xiccuahcua. Xiccahua ma temo iayo pan mocuechcuayo. Xicquixti ipahcho quemman tlantozza ticayochichina. Amo xictolo ipahcho. Ximociauhcahua, huan xiccahua ma quichihua itequiuh tlen ticonic. (Tlan ticononic huan ticcencuiliz moohhui, ticpoloz quentzin motetica.) Tlan iahhuiyaca tlen inacayo nopa cactuz quichihuaz ximitzotla, xictlali ecahuia huan tlan axcanah oncah xictlati ica motlacayo zan ce tlatoctzin. Quemman cehuiz iuhcatzan zan quentzin, iayo ticmachiliz tlahuel chichic quence xihuitl. Zampampa quemman ceuhtoc, más axohui para ticoniz.


 

5.

Pan ce tlahuactocanahya, quemman tlahuel tlahtotoniya, ce acahya hueli itztoz eyi cemanoh huan amo tlacuahtoz. Zampampa quemman totlacayo tlahuel amiqui, nopa ce cualantli tlahuel axcenca quemman quipiya mayantli. Xiccua tuna tlen nehpalli, saguaro, yucca huan cholla, iuhcatzan tlan quipiya zan iayo.

Pan xopantla, tzopelic chacha, cuatlacquetl tlen cactuz órgano, mopatla itlachiyaliz ica chichiltic  huan huetzi ihuihtzo quemman iucci. Nopa tuna eli itlachiyaliz camohtic, huan axquemman quipoloa ihuihtzo. Iuhcatzan cuaixtzayani quemman huetzi huan quipoloa ihuihtzo, ni tlahuel ahhuiyac. Xiquixti ipetlayo.


 

6.

Quemman tinehnehuilia ica nemiliztli zo miquiztli, tlahuel tihuellitah, “axmonequi tlan ahhuiyac zo axahhuiyac nopa cactus”. (Nopa ce tlamantli tlen quihuica tonemiliz tlen xochitlahtolli quehuac ce tequitiloni, ce tlamantli tlen techyolpactia zo techpalehuia ma tiyoltinemican–ce “axcanah-tlahtlaniliztli” tlan amo hueli mooni, mocuaz zo mihyocuiz, iuhcatzan “xochitlahtolli axcanah ce lujo”). Zampampa, cactuz iahhuiyacauh quimanextia ce hueyi cualantli, iuhcatzan ayicanah mezcal zo tequila, cequin cactuz quiaahocui ahhuechtli zampampa nouhquiya toxinas tlen temictia. Quemman tipanoz pan tlahuactocanahya, tlen tlahuel monequi ticchihuaz huan iuhquinon tiyoltoz: monequi ticoniz iayo zo ticcuaz cactuz quemman ticmachiliz ayoctlen melahuac. Xicmachili, xicmachili, xicmachili. Cactuz tlen itocah barril de anzuelo, hueliz tlen yainon monequi, axtohui xiquixmati cualli para hueliz ticcuaz tlen quipiya iihtico. Tlan axcanah timotemachia que nopa cactuz tlen ticahcic axcanah ya tlen monequi, xictlali achi ipilnacayo pan mocamac, xicmachili achtohui nopa iayo. Iahhuiyacauh monequi tlachiyaz quence vegetales súper-saturados. Xiquixti nochi tlen xococ, chichic zo tlen axahhuiyac huan quichihua ma amo cualli ximihyocui huan quichihuaz ximihzotla. Ximochiya tlaco cahuitl para tiquittaz tlan quihyohuiz motlacayo–achi cualli xiahamiqui inechca nopa cactuz saguaro huan axcanah ximoenvenaro ica nopa cualantli tlen amihcamiquiliztli. ¡Ximoyolchicahua! Ce paisaje tlen quimocuitlahuia cactuz saguaro nouhquiya cualli para cactuz barril de anzuelo.


 

7.

Ce cuahuitl tlen itocah álamo negro, tlachia quence calli–pampa ecahuia quipiya. Ni cuatinih quimanextia ce atlauhtli tlen eltoc pan tlahuactoccanahya, zo ce ameyalli tlalihtic inechca iixpan tlalli. Xinehnemi iicxipan coyotes zo oztotl ica campa oncah atl tlen cehcec. Moyomeh huan zayolimeh axtlahuel mohcueniah pan nopa ameyalli. Ininnentlan cuapitzomeh pan nopa ameyalli, yahtiohui ica cuazanha. Totomeh ininohhui, quenni pichones huan huilomeh, quimanextiah nouhquiya canahaya campa oncah atl. Inihuantin quionih atl ica tiotlac. Tlan patlantiohui tlahuel echcapan monequi xiquintepotztoca. Ica campa huallohuih monequi tiyaz para hueliz tictemitia motzicauh ica atl.


 

8.

Tlahtoani Cambises, quihtoa Heródoto, quipoloh nochi isoldadohuan persianos (50,000 tlacameh) pan ce ahcomalacatl tlen xalli pan Egipcia quipiya 2,500 xihuitl. Tlahuactocanahya quiahhocui secretos; tlen quihtoa Heródoto, axquipiya evidencia arqueológica tlen hueliz ica teyolmelahua. Tequitiloni tlen tlahuactocanahya Mojave quipannextihtoc ahcomalacatl tlen hueliz motlaloa tlahuel chicahuac quenni 170 kilometros pan ce cahuitl. Pan ce ahcomalacatl tlen xalli zo tlalpotectli, mitzihyomictiz nopa tohtonicahyotl, ehecatl quipatla paisaje ica cequin tlamantli tlen motlalana huahcapa (patlani) pan tlahuactocanahya. Xalli mocuapa quehuac amatl tlen quipantzohuitequi tocuetlaaxxo. Ximoteca chiquiltic huan ximomocuitlahui ica nopa xalli tlen mozancehcotiltoc quence tetl. Ximoixtzacua, xiquixtzacua moyacatzol huan mocamac. Xicahocui moixtezcauh pan mocoton zo mofolza tlen mochamarra (para nopa ehecatl amo ma quiahcocui inincuatzahtziliz). Xiccahua ma pano. Ce ahcomalacatl quicencuilia ohtli huan zan pano.


 

9.

Neuctzitzin africanas ni ce cualantli tlen quiixcotona anque pano pan Américas. Cequinoc neuctzitzin quiyohualohuah  ce acahya, zampampa hueliz axcanah tetziquipilohua pampa  amo tiquincuahcualaniz. Neuctztitzin tlen inintocah “itonalli”, tiquihtozceh, temoh huan moquetzah pan ce acahya imah huan pehuah quionih iitonal. Tlan amo tiquincuahcualaniz amo mitzcuazceh, huan ni quemman tlantozza atl yazceh ica inincuentah. Zampampa, neuctzitzin tlen inintocah “temictianih” huallohui tlen ce quizaliztli (26 neuctzitzin tlen quizque pan Tanzania ica sur tlen Brasil) tlahuel mocicinia pan ininnentlan. Tlachiya achi cenca ica neuctzitzin tlen axmociciniah. Neuctzitzin africanas–naman neuctzin  reinas huan  neuctzitzin tequitinih tlen Sonora–monechocoah inechca acomolmeh huan cactuz tlen xochiyohtoc. Neuctzitzin temictianih quimocuitlahuizceh ininchan anque quincuahcualaniz: miac neuctzitzin mopannextizceh. Xiquinhuahcaitta hueliz ce 30 metros tlen campa eltoc ininchan (¡tzopilocuetlameh temictianih!), quicuatlaltoqueh ininchan pan tlalli tlen tohtolontic (tlapanico, tlacoyocmeh), cactuz, creosotas, cuahuitl tlen mezquites, calmeh tlailcahualli tlen anque quiixcotona nopa tlahuactocanahya. (Motlapazoltihqueh itzalan itentzauccauh nopa tambos tlen iixnezca tzictic.) Tlan tiquinitta miac neuctzitzin patlanticate zo tiquincaquiz zozomocah, xicencuilli xinehnemi. Neuctzitzin temictianih quimachilia ixnezcayotl yayahuic huan tlen pepetlaca pan yoyomitl zo tzoncalli, quehuac ce tecuahquetl. Tlan neuctzitzin quichihuah ce mixtli, amo ximomatlalana yon xiquincuamotla. Ximotlalo! Zo ximopiqui ica tlaquemitl. Neuctzitzin tlen africanizadas quitepotztoca nochi tlen moholinia, quitepotztoca itonalli tlen ce acahya, tlen tlahuel monequi ma moixtzacua (pampa  tlan mitzcuazceh, temi moyacatzol huan mocamac huan amo hueli timihyocuiz). Tlan mitzcuazceh, xictemo ce canahya campa timopalehuiz. Teipan, xictequihui momahpil, ce pipilolli, zo ce achi tlayolli para hueliz tiquixtia neuctzin itzinyo huan xiquixtili ipahyo. (Tlan amo ticchihuaz, ni itzinyo quicencuiliz mitzcua.)


 

10.

Yoltecuacuahmeh tlen cihuameh mochantiah ica ce iloh tlen itocah seda. Hueyi tequitinih, quihueyichihuah inintocatzahual pan tlayohua para quinmacilticezceh piltecuanitzitzin tlen itztoqueh nechcatzin. Iuhcatzan cequin tejanos tlen huallohuih ica sur, quihtoah pan ce yohualli quemman quiza miac yoltecuacuahmeh quimanextia tlen mictoqueh tlen huallohuih campa motoctoqueh; ceyoc tlamantli, yoltecuacuahmeh tlen oquichtli axtlahuel temamauhti, nochipa monechcahuia quemman poliuhtiyohua tonatiuh. Tlan tiquixcotonaz ininohhui, ni yoltecuacuahmeh ica ininpulmon laminares mitzcuazceh zo mitztehuiz, quiilpitzaz iihhuiyo ica ihyotl tlen iihti. Quence astillas, iihuiyo cahcalaquiz pan mocuetlaxo, quichihuaz ma ahhuayohua (cuacualoliztli, temi huan neci chichiltic). Huan maz axcualli tlan ihhuiyo moehecatlalia quehuac itecquiyo tlen ahci pan moixtiyol–ni pehuaz ahhuayohua, panoz cenca quehuac ce spray de pimienta zo gas lacrimógeno. Papanoz, zampampa, xinehnehuili pan Italia quemman miac quineltocayayah que quemman mitzcua ce yoltecuacuahtli, zan timochicahuazquia ica ce mihtotiliztli tlen itocah tarantela.


 

11.

Coatl tlen cascabel diamantada, iixnezca cafentic huan pilcafenticatzin (ce tlen ihuehueyayca ome metroh)–tlahuel nemi pan tlahuactocanahya tlen América del Norte. Tlahuel mopantiah campa oncah miac xihuitl, pilcuatzitzin huan quenni campa cuatzalan, pan primavera, mehuah , necih quehuac xochitl. Nopayo, quemman nelchicahuac ininpahyo, motonalhuatzah, miac ininixnezca zan pepetlacatoc.Itlacual tlen tlahuel quiamati: quimichimeh huan quimichimeh tlen canguros. Coatl tlen cascabel diamantada quipiya ce hueyi récord tlen tecuapoloa–ce coatl tlen tlahuel tecua pan continente Americano. Ximomocuitlahui ica nopa coatl. Xiccaqui cascabel. Xictemo campa nentoc, quenni campa moololohtoya para cochiz. Coameh tlen cascabel nouhquiya ce piltecuanitzitzin tlen quipiyah ininnemiliz, huan mocuapazceh campa quenni mociauhcahuah. Coameh tlen cascabel diamantada quipiyah hemotoxinas, iuhcatzan axtlahuel temahmati quence cequinoc coameh. Ni coameh iuhcatzan axtlahuel temahmati; mopalehuia miac pampa iuhcatzan zan ce huelta mitztzacaniz, miac ipahyo calaquiz campa mitztzacania. Hemotoxinas nimantzin calaqui pan moezzo, quiihtlacoa motlalo, quiihtlacoa motlacayo, quichihua ma moehzotlali. Quena, quemman ce coatl tlen cascabal mitztzacaniz amo cehca. Zampampa, tlan mitztzacania ce cascabel diamantada, huan máz tlan pan marzo-abril, pan eyi pilcahuitzin tlen nopa campa mitztzacania pehuaz chichilihuia huan temi. Huan, tlan axcanah timopahtiz, motlacayo quicencuiliz quenni: chichilihuiz, temiz huan apopolocaz, temoz mopresión, cuahcualoz motzontecon, cuahcualoliztli pan motlacayo, timaxixaz eztli. Tlan mitztzacania ce cascabel, xiccahua ma ezquiza, amo xictzacuili yon amo xiquixahci nopa campa mitztzacanihtoc. Amo xiconi pahtli quenni analgésicos zo sedantes. Amo xitlacua. Ximoquixtili moyoyo zo quenni reloj, anillo tlen campa mitztzacanihtoc. Amo ximooholini, xiquihyocatlalli campa nopa mitztzacanihtoc cascabel, tlahuel monequi ceyoc acahya ma quipohpohua nopa campa mitztzacanih cascabel. Tlen tlahuel monequi–¡malditas fronteras!–xictenohnotza 9-1-1 zo 0-6-6; xiyauh nimantzin campa hueliz mitzpalehuizceh.


 

12.

Para nochi, quen tetziquipiloa zo tecua ce colotl tlen corteza de Arizona, tlen iixnezca coztic huan cuicultic, amo temahmati. Colomeh, nehnemih pan yohualli, quitemoa canahya tlacecezca, tlen tlayohuactoc huan tlacecezca pan tonahya. Tlan mitztcuaz ce colotl, xicpohpohua campa mitzcuahtoc huan amo xitlacua ipan chicueyi cahuitl. Hueliz iuhquinon ticaxaniz. Zampampa, quemman mitztcua ce tocatl tlen itoca parda reclusa, ni tlahuel temahmati. Pehuaz tihuihuipica, titotoniyaz, ticnequiz timizotlaz, ticocoyoliz, tiahhuayohuaz huan mitzcocoz motlacayo aztah quemman tictlalhuiliz ce pahtli zo quitlachiliz huan quipahtiz ce tepahtihquetl. Ni tocatl parda reclusa ticahciz pan huapalli tlen huactoc huan quenni escombros, huan pan icuitlapa quipiya ce ixcopincayotl yayahuic tlen neci quence violín.


 

13.

Tonatiuh quichihuaz ma mihmiqui ce achi motlacayo zampampa axtlahuel chicahuac, zan pehuaz tiamiqui huan tiyamania. Xiconi atl, ximociauhcahua cuatzalan, xictemo atl ica yohualli. Cocoliztli tlen huallauh pan tonatiuh nopa ce lesión tlen quichihua xiciohui, xicuaixpoyahui, xitlapolo, ximizotla. Zampa: xiconi atl, ximociauhcahua cuatzalan, xictemo atl ica yohualli. Ciohuiliztli tlen huallauh pan tonatiuh quichihua ximitoni huan motlacayo eli tzotzotlaca, tiyolhuitoniz huan timihyocuiz tlahuel chicahuac, tepachaniz huan titlapoloz achiyoc, ticuaixpoyahuiz huan timizotlaz. Ximocatza. Zancatliya tlamantli ticcencuiliz ticchihuaz hueli mitzmictiz zo mitzpalehuiz. Cocoliztli tlen insolación pano quemman ce acahya quicencuilia iohhui iuhcatzan ciauhtoc. Nimantzin huallauh ce cualantli tlen itoca trauma–colapso físico, ayoccuallalamiqui, yohuiltoni huan mihyocui tlahuel chicahuac, itlacayo pehua mototonilia nelchicahuac, necuatlapoloa, timamihmiquiz, ahachica timaxixaz, pupilas dilatadas. Quen timoinsolacitartiz, ta ticmachiliz que cuahcualo moyoixco huan momah, timoconvulsionaroz, ayochueli tiihzaz. Ta axtihueltoz ticencahuaz ni cocoliztli. Xicnohnotza 9-1-1 zo 0-6-6.


 

14.

Cuahuitl cholla, zo cactuz saltador, ihuihtzo tlahtlatzquia. Ximoquixtili nelyolicatzin pan motlacayo huan pan mocoton ica ce tetl, ce cuahuitl, ce cochiyoh: ihuihtzo, nelhuehhueyi huan mocahua iican, huitztli cuecuetzitzin zo ihuaxxo. Huan cequin ihuaxxo quizaz icelti pan ce quezqui tonatiuh.


 

15.

Monoctiledónea arborescente. “Mothers of the Disappeared.” “I Still Haven’t Found What I’m Looking For.” “Bullet the Blue Sky”: “Put El Salvador through an amplifier.” Quemmantzin zan inihhuantinya mopalehuia–cuahuitl tlen Josué quimahcahua xochitl xoxoctic-coztic-quenni bengalas-pan primavera. Mormones quitocaxtiah ni cuahuitl–melahuac arbusto–quenni “plantas que oran” pampa imacuayo neci quehuac profeta Josué tlen Antiguo Testamento noque quimanextia ica tlalli prometida. Xictequihui ni cuahuitl axetic tlen Josué para mochicahuiliz totlacayo tlen cocohtoc quenni poztectoc tomiyo. Xiccuahcua inelhuayo tlen nopa cuahuitl para tiquixtiliz iayo pampa nopa ce pahtli tlen mitzpalehuiz ica inflamación zo reacción alérgica.


 

16.

Ce arbusto creosota moyancuilia icelti ica clonación huan neci ihhiyoca. Ni arbusto quipiya ce pahtli tlen quichihua ma patzani motlacayo tlen temitoc. Nouhquiya hueli eltoz aztah 9,000 xihuitl. Tohono O’dham, macehualmeh tlen América Norte, quinehnehuiliayah ni cuahuitl eltoya tlahuel huahcapatl pan tlaltepactli. Pan 1962, oncac ce explosión termonuclear tlen quiihtlacoh 21 arbustos quen ni pan Nevada. Teipan, ceyoc 21 cueponqui quehuac ce protesta. “Axcanah hueli techihcuenia”. Hiroshima mon amour–zampampa amo miccatztitzin zo tlatlatoc zo cuatzalan. Arbusto creosota zan mozcaltia quehuac ce artista tlen axcanah miqui.


 

17.

Ica miac cuiraro ximonechcahui ica ohtli tlen quipiya miac tetl, huan maz tlan tzintlayohua zo quemman pano ce tlahuitequi zo tlapetlani. Pan tlahuactocanahya, tlahuitectli tlen huetzi tlalchi zo pan ce acahya tlahuel temahmati, quichihua ce herida zo quichihua ma miqui ce acahya quemman quiahci. (Tlen maz temictia–deshidratación). Ximomocuitlahui tiyahtiz achi yolic tlan oncah miac tetl campa tinehnenti, iuhquinon achi temachtli. Xiccuamachili nopa tlalli tlen campa tiitztoc: quenni hueliz oncah tetl pahpazoltic huan ciltetl. Xiyahti pan tetl tlen huehhueyi tlen tlahuel ohui moihcuenia. Xiccui ohtli tlen campa nopa tetl cualli tzintlatzquitoc ica inelhuayo xihuitl. Ximomaca cuentah quemman tiixtemoz, tlahuel ohui quemman tiixtlehcoz. Xictequihui ce cuatopilli tlen ica titlamahmachiltiz tlen oncah achtohui campa timoquetztiz. Quemman tiitztoc huanya cequinoqueh, xiquixcotonti ohtli; pan ce tepetzin ximotemachi amo tiyahtiz ica tlatzintlan tlen ceyoc (si no que ximochiya ma huetzi tlalchi tlen nopa acahya quimahcahua). Nouhquiya ohtli tlen campa oncah miac tetl, tlapani tlen xalli tlahuel hueli tinemi nopayo. Xiccuamachili nopa tlalli queniuhqui eltoc. Xiquixcotona arrítmicamente tlapani tlen xalli–estilo Fremen. Xicuilti hueltah nopa tlapani tlen xalli campa amo huallauh ahcomalacatl. Xinehnemi tlatlahco tlacoyoctli tlen malhuilli, tiquitztiyahtiz tlen nopa tlayoctli cuecuetzitzin (tlen quimanextia túneles) huan tepexitl. Zo xiitzto ica tlahuahcapa tlen mochichiuhtoc ica xalli tlen nopa tlapanico. Tlahuel temachtli tlan amo ticcencuiliz nopa ritmo tlen tlapani tlen xalli–nopa ritmo quehuac ce ihyotl tleh tlehco huan temo. Amo xiccencuili nopa ritmo.


 

18.

Quen momanextia pepetlacayotl zo tlahuitectli, hueli moitta quence nequiliztli tlen anque tlaihyohuiya ica amiquiliztli huan quen tlatotonia. Zampampa quemman tlapitzauhcahuetzi, quenni pan DF tlen mayo huan tlani aztah pan septiembre, hueliz tlahuel temahmati quenni tonatiuh tlen tlahuel tetlatia pan tlahuactocanahya Sonora huan Chihuahua. (Cehcen aguacero, ce canahya tlen tlahuel temahmati.) Pan cequin pilcahuitzin, atlauhtli tlen huahcapa huan echcapa quence tepantli atl huan cuatlazolli-tlalli. Tlatemi ahachica, hueloni tlalli huan tlahuacehecaliztli tlaihtlacohua. Tlahueloni quenni tlatzintla, atlauhtli huan tepexitl nouhquiya hueloni. Temperatura tlen quimanextia tonatiuh–quenni papalomeh–neltemo huan neltlaceceya. Quemman nopa nelhuehhueyi mixtli mozancehcotiltiohui, xictemo canahya tlen tlaltlahuahcapa, axximotzohuitecti ipan cactuz huan cuahuitl tlen huehhueyi, tlapani huan cequin piltepetzitzin. Pepetlacayotl, nochipa achtohui, quipannextia tlahuel tlaahuetziz. Quemman quizti pitzaccatl, ximonehpalo itlanehnehuiliz-tlamanextilli pan xalli, mocopintoc quence tlamanextilcanahya zo ce amoxtli tlen Braille tlapohtoc.


 

19.

Tlaceceyalli tlen tlahuactocanahya nohqui temictia. Ahachica temperatura tlen quimanextia tonatiuh pan invierno quihuallica acetl, tecihuitl huan nieve. Pan cemanahuac ideal, tichuicazquia mohuanya ce chaqueta tlen amo quipano atl yon ehecatl. Pan cemanahuac tlen amo ideal, xictequihui huehhueyi tetl tlen ica timopalehuiz ica nopa ehecatl tlen pano. Ni quipiya totoniliztli tlen tonatiuh huan huahcapa miac cahuitl para cehuiz. Amo ximoteca tlalchi tlen ni xalli, huan tlan timotecaz monequi xitlalxahua achiquentzin huahcatla. Chicahuac ehecatl huan xalli quichihua ma ceceya motlacayo.


 

20.

Amo ximotemahmati. Amo ximotemahmati. Tlan tlahuel ticiauhtoc huan timocuapolotoc para ticcencuiliz, ximomaca cuentah quehuac hueliz amo cualli tlanehnehuiliz. Nopa tonatiuh quicuapoloa motzontecon quehuac tecciztli. “Tlahuel cualli tiquizaz ica nopa cualantli”. Xiccuamachili canin tlami nopa cualantli tlen ticpiya. Xictlani moteléfono. Xictemo campa oncah señal. (Xinehnemi zan tlan amo tiitztoc campa oncah cobertura. Teipan, xiccehui nopa teléfono para moahcocuiz ipilas. Xinehnemi, zampa xicchihua. Xinehnemi, zampa xicchihua, aztah campa ticahciz señal.) Xitenohnotza pan 9-1-1 zo 0-6-6.


 

21.

Xitzaucto motlacayo quen ta tihueli. Tlen quen tetlanitia tonatiuh amo zan quicotona moohhui, hueli mitzconanaz tlahuel chicahuac nopa amiquiliztli/ciohuiliztli huan titlapoloz ica tonatiuh. Xalli huan tetl quipannextiz quen poquehui totonihcayotl huan tlahuilli quehuac ce acahya nehnentica pan ce lámina zo “cuanextli tlen tiempo”. (¡Nouhquiya ximocuitlahui moixtiyol pampa mitzixmihmictiz nopa tonatiuh!) Xicauhto moyoyon zan pazoltic, amo tlahuel etic huan ma ehecacalaqui. Xinehnehuili pardo-canela, xipahuac, caqui, xoxoctic oliva. Xiquillamiqui, yoyomitl quiregularoa poquehtli. Tlan tihueliz, xixolini moyoyon ica atl tlen tlahuel zoquiyo para mooniz. Hueliz teipan mihyotiz tlahuel fieroh, zampampa yoyomitl xolontoc quichihua ma axniman tipatzmiquiz. Tlen monequi xiconservaroh, ma moconservaro morecursos tlen mas hueliz moconservaroah.


 

22.

Zan mohtoa, miac quihtozquiah nopa naturaleza ce tlamantli tlen amo cualli huan amo axcualli. Zan eltoc. Ica macehualmeh, nopa naturaleza axquipiya nequiliztli ica ce tlaltepactli, teixmatcahuah, tequitl, zo tlaneltoquilli. Ta ya ticmati cualantli tlen tlahuel temahmati pan tlahuactoccanahya axcanah zan ce clima zo tlalli. Nouhquiya tiquinixcotonaz tlacameh tlen axcualli huan temahmatih. Tepalehuianih motemacah yazceh campa cequin quinequih palehuiliztli; ximotemachi ma quichihuacan ininteqiuh ni tepalehuianih. Amo ximotemachi ica cequinoc macehualmeh, zan pan tepalehuianih.


 

23.

Quemman nochi–quenni calaqui teléfono móvil–ihtlacahuiz, xicchihua ce señal ica tlitl pan tlalli zo xalli, huahca campa eltoc xihuitl/zacatl zo cuahuitl. Xictequihui cactuz huan mezquite tlen mictoc. Ce tlitl ma neci quehuac cruztzin–ce símbolo internacional tlen quimanextia cualantli–axmonequi ce traducción, nochi tlen quiittazceh nopa cruztzin tlen tlitl cualli quicuamachilizceh.


 

24.

I.

Ome cahuitl achtohui zo teipan tlen tlacotona, xiccalaqui ce cuahuitl tlen ce metro huehueyaca pan tlalli.

Xinezcayoti itonal tlen nopa cuahuitl ipuntah ica ce tetl.

Ximochiya cempohualli pilcahuitzin

Ica ceyoc tetl xinezcayoti itonal.

Teipan ximacopina ce tlahuazantli xitlahuac tlen achtohui tetl ica tlen teipan, huan xihuehueyaquili ni tlahuazantli pan ome metro. Ni tlahuazantli qimanextia eje tlen oeste ica este.

Ximacopina ce tlahuazantli perpendicular tlen quixcotona itlacotiya nopa eje oeste-este.

Ximoquetza campa monehpaloah ni ome tlahuazantli. Xiquitta momah arrabez mocahua ica oeste para tiquittaz ica canin mocahua norte geográficamente.

Xiccui ce punto tlen quimanextiz ica canin tiitztoc.

Xinehnemi ica ni punto huan zampa xicchihua.

II.

Pan tlayohua, xictemo citlalimeh tlen Osa Mayor pan ilhuicatl.

Xiquitta ome citlalimeh tlen  Osa Mayor icontorno.

Xinehuili ce tlahuazantli campa pehua ni ome citlalimeh tlen Osa Mayor, ihuacayo tlen cehcen citlalli, huan xihueyili macuilli hueltah ica campa pehua ni constellación. Nopayoh ticahciz citlalli Polaris, “estrella del Norte”, tlen mitzchiyaz (itlamiya imacuayo eltoc citlalli tlen Osa Menor).

Xinehuili ce tlahuazantli xitlahuac tlen Polaris ica campa huetzi tonatiuh. Ni ce segundo punto tlen mitzmanextilia canin mocahua norte geográfico.